Meret, järvet, joet, saaret, luonnonkatastrofit jne. jne.

Ennätykset 1 -sivulla keskityttiin ihmisten ja eläinten veteen liittyviiin ennätyksiin. Tässä kakkososassa pääpaino on sitten muissa luontoon liittyvissä ennätyksissä. Jonkin verran on käsitelty myös patoja, kanavia yms. Mutta edelleen vedessä pysytään.

---

.

SISÄLLYSLUETTELO:

1. ESIPUHE

2. VALTAMERET

• Yleistä meristä
• Tyyni valtameri
• Atlantin valtameri
  
• Intian valtameri
  
• Pohjoinen ja Eteläinen jäämeri
  

3. JÄRVET

• Maailman suurimmat järvet
• Euroopan suurimmat järvet
  
• Maailman syvimmät järvet
  
• Keskisyvyydeltään syvimmät järvet
  
• Suomen suurimmat järvet
  
• Suomen syvimmät järvet
  

4. JOET JA PUTOUKSET

• Maailman pisimmät joet
• Virtaamaltaan suurimmat joet
  
• Euroopan pisimmät joet
  
• Suomen pisimmät joet
  
• Maailman korkeimmat putoukset
  

5. SAARET JA ATOLLIT

• Pinta-alaltaan maailman suurimmat saaret
• Suurimmat saaret asukasmäärän mukaan
  
• Suurimmat makeanvedenjärvissä sijaitsevat saaret
  
• Suomen suurimmat saaret
  
• Maailman suurimmat atollit
  

6. RANTAVIIVAT JA ALUEVEDET

• Pisimmät valtioiden rantaviivat
  
• Laajimmat aluevedet

7. SUURIMMAT VALLIRIUTAT

8. VÄHÄN ERIKOISEMMAT ENNÄTYKSET

9. SATAMAT, PADOT, KANAVAT JA TEKOJÄRVET

• Tavaraliikenteeltään suurimmat satamat
• Tavaraliikenteen suhteen Suomen suurimmat satamat
  
• Suurimmat luonnonsatamat
  
• Suurimmat voimalaitospadot
  
• Merkittävimmät kanavat
  
• Suurimmat tekojärvet
  

10. PAHIMMAT LUONNONKATASTROFIT

• Historian eniten kuolonuhreja vaatineet luonnonkatastrofit
• Euroopan eniten kuolonuhreja vaatineet luonnonkatastrofit
  
• Trooppiset hirmumyrskyt
  
• Tulvat
  
• Tsunamit
  
• Tornadot
  
• Lumivyöryt
  
• Lumimyrskyt
  
• Maanjäristykset
  
• Tulivuorenpurkaukset

.

---

1. ESIPUHE

Yhteistä Ennätykset 1:lle tällä kakkososalla on mm. se, että käytännössä kaikki liittyy tavalla tai toisella veteen (poikkeuksena jotkin luonnonkatastrofit).

Erotuksena ihmisten tai eläinten tekemiin ennätyksiin nämä ovat huomattavasti staattisempia. Myös meret, järvet, joet jne. muuttavat kuitenkin kokoaan ja muotoaan jatkuvasti johtuen mm. ihmisten rakentamisesta (esim. padot), eroosiosta tai paljon esillä olleesta ilmaston lämpenemisestä.

Lisäksi on syytä huomauttaa, että esitettyihin pituuksiin, pinta-aloihin ym. on syytä suhtautua jonkin verran varauksella. Luvut on suurimmalta osin pyritty tarkistamaan luotettavina pidetyistä lähteistä, mutta niissäkin ne usein poikkeavat toisistaan melko paljonkin. Syynä voi olla esim. erilainen määrittelytapa. Lasketaanko valtameren pinta-alaan mukaan sivumeret? Entä saaret? Kuinka tarkkaan se on mitattu? Niinpä esim. pisimmän joen tittelistä Niilin ja Amazonin välillä kiistellään yhä.

.

2. VALTAMERET

Yleistä meristä

• Fraasi ”Seitsemän merta” mainitaan jo vuonna 2300  eaa. sumerilaisessa kirjoituksessa. Sen merkitys on vaihdellut aikakausittain suuresti

.

* Keskiaikainen eurooppalainen näkemys seitsemästä merestä *

• Nykyään yli sataa valtamerten pienempää osaa kutsutaan mereksi
  
• Valtamerien keskisyyys on 3,8 kilometriä maanpinnan keskimääräisen korkeuden ollessa 840 metriä. Ne peittävät  71 % (335 miljoonaa km²) maapallon pinnasta
• Valtamerissä on maailman vedestä 97 prosenttia lopun 3 prosentin jakautuessa mm. jäätiköihin, järviin, jokiin ja pohjaveteen sekä ilmakehään.
  • Makeasta vedestä (suolattomasta) lähes 70 % on jäätä – toistaiseksi
    
• Yli 90 % maailmankaupasta kulkee meriteitse ja puolet valtioiden välisestä kommunikaatiosta tapahtuu vedenalaisia kaapeleita pitkin
• 3/4 maailman megakaupungeista sijaitsee meren äärellä ja 80 % ihmisistä elää alle 100 kilometrin päässä rannikosta
• Meri on pääasiallinen ruuanlähde yli 3,5 miljardille ihmiselle. Tämä luku tullee kaksinkertaistumaan seuraavan 20 vuoden kuluessa
• Valtamerten syvimmissä paikoissa valtava paine aiheuttaa sen, että veden lämpötila vulkaanisilla alueilla voi nousta erittäin korkeaksi kiehumatta - se voi olla jopa 400 °C
• Valtameristä on tutkittu vain 5 %. Itse asiassa meillä on tarkempia karttoja Marsista kuin valtamerten pohjasta
• Arviolta 50 - 80 % kaikesta elämästä maapallolla löytyy valtameristä
• Merten eläinlajeista on nimetty noin 200 000. Niitä on kuitenkin ainakin 750 000, mahdollisesti jopa miljoonia
• Valtamerten pohjalla arvellaan olevan mm. 20 miljoonaa tonnia kultaa

.

1. Tyyni valtameri eli Tyynimeri 

                

                                                                         * Auringonnousu Tyynellämerellä *

• Tyyni valtameri on maailman suurin merialue, 170 000 000 km² (ilman sivumeriä). Yli kaksi kertaa Atlantin kokoinen, kattaa lähes kolmanneksen maapallon pinta-alasta ja on suurempi kuin maapallon maa-alueiden koko yhteensä
  
• Alkujaan Mare Pacificum. Portugalilaissyntyinen sotilas ja löytöretkeilijä Fernão de Magalhães antoi ko. nimen 1500-luvulla
• Keskisyvyys on 4001 m
  
• Mariaanien hauta - ja siinä tarkemmin Challengerin syvänne - on maailman merien syvin kohta, 11 034  metriä
  • Sijaitsee 300 kilometrin päässä Yhdysvalloille kuuluvasta Guamin saaresta
  • Mikäli Mount Everest päätettäisiin upottaa Mariaanien hautaan, jäisi vuoren huipun päälle yhä vettä parin kilomerin verran
  • 23.1.1960 Don Walsh ja Jacques Piccard saavuttivat tutkimusalus Triestellä Challengerin syvänteen ensimmäisinä, ja toistaiseksi ainoina ihmisinä
    
  • Paine pohjalla on tuhatkertainen vedenpinnan tasoon verrattuna
• Myöskin Tyynellämerellä sijaitseva maapallon toiseksi syvin kohta – huomattavasti vähemmän tunnettu Tongan hauta – on vain 120 metriä ”matalampi”
• Vedenalainen kanjoni Montereyn lahdessa Kaliforniassa on syvempi ja laajempi kuin Grand Canyon
• 90% kaikesta maailman vulkaanisesta toiminnasta tapahtuu valtamerten alueella. Suurin tunnettu aktiivisten merenalaisten tulivuorten keskittymä (arviolta noin 1100) sijaitsee eteläisellä Tyynellämerellä
• Tyynenmeren reunameri Etelä-Kiinan meri on (jollei itse valtameriä lasketa) maailman laajin meri
  • Laskutavasta riippuen sen pinta-ala on 3 000 000 - 3 500 000 km²

.

2. Atlantin valtameri eli Atlantti 

                                            

• Atlantti on toiseksi suurin valtameri 82 000 000 km² (ilman sivumeriä), mikä vastaa pyöreästi viidennestä maapallon pinta-alasta
• Nimi tulee kreikan taruston Atlas-jättiläisestä, joka usein on kuvattu kannattelemassa maapalloa harteillaan. Joissain lähteissä nimen kerrotaan juontuvan myös tarujen Atlantiksesta
  
• Syvin kohta on Puerto Ricon hauta 8605 m ja keskisyvyys n. 3330 m
  
• Sisältää sivumerinään ja osinaan mm. Itämeren, Välimeren, Mustanmeren, Karibianmeren, Meksikonlahden, Pohjanmeren, Scotianmeren ja Labradorinmeren
  
  • Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovesiallas Mustanmeren jälkeen
    • Itämeren keskisyvyys on vain n. 55  metriä (Välimerikin n. 1500 m) ja syvin kohta 450 metriä sekä pinta-ala n. 422 000 km² (Suomi 338 419 km²)
    • Veden vuotuinen keskilämpötila on noin 10 astetta. Suolapitoisuus on vain viidesosa valtamerien suolaisuudesta, alle 10 promillea
      
    • Itämeri jaetaan yleisesti pienempiin osiin:  A. Pohjanlahti (Perämeri, Merenkurkku, Selkämeri, Ahvenanmeri ja Saaristomeri) B. Suomenlahti C. Varsinainen Itämeri D. Riianlahti E. Gdanskin lahti F. Juutinrauma, Belt, Kattegat ja Skagerrak
      
• Tärkein merivirta on Meksikonlahdelta Jäämerelle ulottuva Golfvirta. Virralla on suuri merkitys varsinkin Pohjois-Euroopan ilmastoon, jota se huomattavasti lämmittää
  • Golfvirran nopeus on enimmillään noin 2 m/s
    
  • Virran kuljettama vesimäärä on satakertainen varrattuna kaikkiin maailman jokiin
• Atlantin pohjaa halkoo yli 3,5 kilometrin syvyydessä jättiläismäinen, maailman pisin yhtäjaksoinen vuorijono,  Atlantin keskiselänne. Se on kaikkiaan pituudeltaan 64 374 kilometriä jatkuen katkeamattomana koko maapallon ympäri
  
• Atlanttin valtamereen laskevat monet maailman suurimmat joet kuten: Mississippi, Amazon, Kongo ja Niger. Myös esim. Loire, Elbe ja Rein
• Atlantin vesi on painavampaa kuin Intian valtameren, johtuen suuremmasta suolapitoisuudesta
• Afrikan ja Amerikan eteläosien välistä laajaa merialuetta leveysasteiden 40 ja 50 välissä, kutsutaan nimellä "Roaring Forties " (jotakuinkin "pauhaavat nelikymppiset"). Alueella vallitsee tyypillisesti jatkuva kova tuuli ja valtava aallokko

.

3. Intian valtameri 

                                      

• Kolmanneksi suurin valtameristä, 70 000 000 km²
  
• Pintalämpötila on valtamerien korkein ylittäen paikoin 28 astetta
  
• Syvin kohta on Jaavan hauta 7455 m ja keskisyvyys 3854 metriä
• Intian valtameri sijaitsee viiden eri mannerlaatan alueella. Tämä aiheuttaa erittäin voimakkaita luonnonilmiöitä, kuten tsunameja ja tulivuorenpurkauksia
• Intian valtameren osameri Punainenmeri on meristä lämpimin, jopa yli 30 °C. Punainenmeri on myös suolaisin (Kuollutmeri on nimestään huolimatta järvi) jopa 4.1 prosentin suolaisuudellaan

.

4. Pohjoinen jäämeri sekä Eteläinen jäämeri eli Eteläinen valtameri 

             

                  Pohjoinen jäämeri                        Eteläinen jäämeri

                  - 14 000 000 km²                         - 20 300 000 km²

                  - Syvin kohta 5625 m                   - Syvin kohta 7235 metriä

                                                                         - Keskisyvyys 4500 m

• Vaikka Pohjoinen jäämeri kattaa vain prosentin valtamerten pinta-alasta, veden määrä on silti 25 kertaa kaikkien jokien ja makeanveden järvien vesimäärää suurempi
• Arktiksen lämpötila on talvisin keskimäärin noin -30°C laskien alimmillaan lähes -70 asteeseen
  
• Arktis sai nimensä kreikan karhua merkitsevästä sanasta arctos, koska tähtikuvio Iso Karhu (johon Otava kuuluu) nähtiin sijaitsevan pohjoisnavan yläpuolella

      * Hieno Blue Marble -kuva Antarktiksen jääpeitteestä *

• Jääkerros vai kesäisin olla paikoin vain pari metriä paksu, mutta talvisin jopa 50 metriä

• Antarktiksen keskilämpötila on jäätiköllä n. -60 °C
  • Vuonna 1983 mitattiin Venäjälle kuuluvalla Vostokin asemalla maapallon pakkasennätys -89,2 °C
• Antarktis on 98-prosenttisesti jään peitossa
  
  • Mannerjäätikön keskikorkeus merenpinnasta on 2300 metriä
  • Etelämantereen mannerjää kattaa 90 % kaikesta maailman jäästä ja lähes 70 % makeasta vedestä
• Etelämanner on maailman kylmin, tuulisin, korkein ja kuivin manneralue
• Mikäli Arktiksen ja Antarktiksen jää sulaisi kokonaan, maapallosta olisi veden peitossa 85 - 90 prosenttia nykyisen 71 prosentin sijaan

.

3. JÄRVET 

Maailman suurimmat järvet 

1. Kaspianmeri 371 000 km² (Suomi 338 419 km²)

• Suolajärvi, joka on pinta-alaltaan maailman aivan ylivoimaisesti suurin järvi
  
• Mustanmeren lailla se on jäänne muinaisesta Paratethysmerestä
• Kaspianmeri sijaitsee lähes 30 metriä merenpinnan alapuolella

                                              * Kaspianmeri satelliitista kuvattuna *

2. Yläjärvi (Lake Superior) 82 103 km²

• Suurin Pohjois-Amerikan suurista järvistä
• Mikäli järveksi lasketaan vain makean veden altaat, on Yläjärvi maailman suurin järvi
• Myös kaksi muuta Amerikan suurista järvistä, Huron ja Michigan ovat pinta-alaltaan maailman kuuden isoimman joukossa
  

3. Victoriajärvi 69 485 km²

• Afrikan suurin järvi
• Melko nuori järvi, vain noin 400 000 vuotta vanha
• Tunnetaan myös nimillä Ukerewe ja Nalubaale
  
  

.*

Euroopan suurimmat järvet 

1. Laatokka, Venäjä 17 700 km²

• Pinta-alaltaan maailmassa sijalla 14
  

2. Äänisjärvi, Venäjä 9894 km²

3. Vänern, Ruotsi 5655 km²

* Tekojärvi Kuybyshev Venäjällä voitaisiin sijoittaa kolmanneksi jos keinotekoiset järvet laskettaisiin mukaan. Sen pinta-ala on 6450 km² *

.*

Maailman syvimmät järvet

1. Baikaljärvi, 1637 m

• Sijaitsee Itä-Siperiassa lähellä Mongolian rajaa
• Baikal on maailman syvin ja tilavuudeltaan suurin makean veden järvi
• Eristyneisyytensä, syvyytensä ja ikänsä vuoksi sillä on järvistä maailman monipuolisin ja epätavallisin eläimistö. Merkitystä tieteelle voisi verrata Galápagossaariin
  • Baikal valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1996
    

2. Tanganjika, 1471 m

• Keski-Afrikassa Itä-Afrikan hautavajoamassa
• Arvioitu maailman toiseksi vanhimmaksi järveksi Baikalin jälkeen
• Tutkimusmatkailijat Richard F. Burton ja John Speke löysivät järven (kuten myös eurooppalaisista ensimmäisinä Victoriajärven) helmikuussa 1858 tutkiessaan Afrikan suuria järviä 1856 -1860 ja etsiessään Niilin alkulähdettä
  • Speke ei rehelllisesti voinut kehua nähneensä Tanganjikajärven ensimmäisenä Euroopassa, sillä hän oli tuolloin sairauden vuoksi tilapäisesti sokeutunut
    

3. Kaspianmeri, 946 m

• Sijaitsee Venäjällä Euroopan ja Aasian välissä
• Tämän maailman suurimman järven (noin 4,5 kertaa seuraavaksi suurinta, eli Yläjärveä isompi) nimi juontunee kaspien kansasta

.*

Keskisyvyydeltään maailman syvimmät järvet

1. Baikaljärvi, 758 m
2. Tanganjika, 570 m
3. Crater Lake, 350 m

• Crater Lake on nimensä mukaisesti vulkaaninen kraateri, joka on muodostunut romahtaneen tulivuoren kalderaan 
• Samalla Yhdysvaltojen syvin järvi, 589 m
• Alueelle Oregoniin on vuonna 1902 perustettu USA:n viidenneksi vanhin kansallispuisto

.

            * Batymetrinen piirros Oregonin kraaterijärvestä *

.

* Hornindalsvatnet, Norjassa on 514 metrillään Euroopan syvin järvi ja maailmassa sijalla 12. Myös kolme Euroopan seuraavaksi syvintä järveä sijaitsevat Norjassa. *

.

Suomen suurimmat järvet

1. Saimaa, 1377 km² 

.

.

.

* Näkymä Joutsenosta, Saimaan rannalta *

.

.

.

• Saimaa on Euroopassakin peräti neljänneksi laajin järvi
  
• Pinta-alaksi mainitaan usein jopa 4400 km² mittaustavasta riippuen
  

2. Inari, 1081 km²
3. Päijänne, 1040 km²

.

Suomen syvimmät järvet

1. Päijänne, Ristinselkä 95 m
2. Inarinjärvi, Vasikkaselkä 92 m
3. Suvasvesi, Kukkarinselkä 90 m

* Järvien määrää Suomessa on vaikea arvioida, koska ”virallinen” kokomääritelmä puuttuu. Mikäli vähimmäiskooksi otetaan 0,05 hehtaaria, on niitä noin 190 000 keskisyvyyden ollessa vain kuutisen metriä. *

.

4. JOET JA PUTOUKSET

Maailman pisimmät joet

1. Amazon, 6259-7040 km (Etelä-Amerikka) lasketaan nykyisin melko yleisesti maailman pisimmäksi joeksi, joskin tittelistä kiistellään. Monet puoltavat edelleenkin Niiliä

• Pituutta, leveyttä ja vesimäärää on vaikea arvioida – ne vaihtelevat laskutavasta johtuen
  
  • Luvut muuttuvat hyvin paljon riippuen siitä, onko kyseessä ns. kuiva kausi vai sadekausi
    • Kuivalla kaudella Amazon sivujokineen peittää keskimäärin 110 000 km², kun sadekaudella määrä yli triplaantuu lukuun 350 000 km² (Suomi n. 338 000 km²)
      
• Virtaamaltaan (kahdeksan kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin) ja sivujokiensa määrän osalta (laskutavasta riippuen noin 200-1600 pisimpien, kuten Madeiran, kuuluessa niidenkin maailman suurimpiin jokiin) se on maailman ylivoimaisesti suurin joki
  
• Kuivallakin kaudella Amazonin leveys on suurimmillaan yli 10 km ja sadekaudella suurimmillaan 30-40 km. Mereen laskiessaan sen leveys on peräti 325 km
  
• K: miksi vesimäärä sitten on niin valtava? V:  pääosin sijainnista johtuen. Amazon levittäytyy päiväntasaajan alueella, jossa sademäärä on noin 1000 cm/vuosi (Suomi noin 50 cm) eli noin 3 cm/vrk!!
  
• Amazonilla elää maailman suurin yksinomaan makeassa vedessä elävä kala, arapaima. Sen pituus voi olla 4 metriä ja paino 200 kiloa
  
  

2. Niiliä (Afrikka) pidettiin pitkään maailman pisimpänä jokena. Sen pituus on 6693 km, kun Suomella mittaa on noin 1160 km

Niili sai nimensä kreikan sanasta neilos, joka tarkoittaa laaksoa

Etelässä sen päähaarat ovat Sininen Niili, Valkoinen Niili ja Arbara. Sininen ja Valkoinen Niili kohtaavat Khartumissa, Sudanin pääkaupungissa

Suurin pato on lähes neljä kilometriä pitkä Assuanin pato (lisää), joka valmistui 1970 kymmenen vuoden työn tuloksena.

Yli 90 000 ihmisen täytyi muuttaa rakennusvaiheessa pois kodeistaan uusille asuinseuduille. Myös historiallisten rakennusten ja taideaarteiden pelastaminen oli mittava urakka
* Sivuhaaroineen Niili halkoo yhdeksän valtiota *

3. Jangtse, 6300-6379 km (Kiina)

• Aasian pisin joki. Kiinaksi nimi on "Changjiang", mikä kirjaimellisesti tarkoittaakin pitkää jokea
• Kiina on aikeissa rakentaa ainakin 20 patoa Jangtsen varrelle
  
  • Suurin näistä - maailman suurinta vesivoimalaa varten rakennettu Kolmen rotkon pato - valmistui vuonna 2006
    • Kerrassaan 1,4 miljoonaa ihmistä siirrettiin rakennusvaiheessa hankkeen tieltä. Jatkossa pakkosiirtoja voi tulla miljoonia lisää

4. Mississippi-Missouri, 6270 km (Pohjois-Amerikka)

• Oikeastaan kyseessä on kaksi jokea, joista Missouri laskee Mississippiin.
  • Usein ne lasketaan yhdeksi kokonaisuudeksi, kuten tässäkin on tehty
• Pohjois-Amerikan pisin joki, joka kulkee kymmenen osavaltion läpi
• Vesistöalueeltaan maailman kolmanneksi suurin joki, edellään vain Amazon ja Kongojoki
• Lienee ennätysjoki myös siitä sävellettyjen laulujen, kirjoitettujen romaanien ja tehtyjen elokuvien määrässä

.

Virtaamaltaan suurimmat joet

1. Amazon, 219 000 m³/s (Etelä-Amerikka)
2. Kongojoki, 41 800 m³/s (Afrikka)

• Kongojoki on samalla maailman syvin joki suurimman syvyyden ollessa 230 metriä
• Mainittakoon vähän asian vierestä, että suuri osa Kongojoen alueesta alue oli Belgian kuningas Leopold II:n henkilökohtaisessa hallinnassa 1800-luvun lopulla
  
  • Leopold hallitsi aluetta hirmuhallitsijan yltiöraaoin ottein ja ainakin 10 miljoonaa paikallista asukasta menetti henkensä
  • Kaikki mahdolliset ihmisoikeusrikkomukset olivat käytännössä jokapäiväisiä
  • Joseph Conrad kirjoitti alueen tapahtumista kuuluisan romaanin Pimeyden sydän (Heart of darkness 1902), josta muokattiin Vietnamin sotaan sijoitettu versio ja Francis Ford Coppolan ohjaama elokuva Ilmestyskirja Nyt

3. Jangtse, 31 900 m³/s (Kiina)
3. Orinoco, 31 900 m³/s (Etelä-Amerikka)

.

Euroopan pisimmät joet

                       

                                 * An der schönen blauen (?) Donau *

1. Volga, 3694 km

• Maailmassa vasta sijalla 17
  
• Volga on myös Euroopan runsasvetisin joki
  
• Saa alkunsa Moskovan luoteispuolelta ja laskee Kapianmereen
  

2. Tonava, 2850 km

• Euroopan ainoa lännestä itään virtaava suuri joki
  
• Saa alkunsa Schwarzwaldista Saksassa ja laskee Mustaanmereen
  

3. Ural, 2428 km

• Euroopan ja Aasian rajajoki
  
• Saa alkunsa Uralvuorilta ja laskee Kaspianmereen
  

4. Dnepr, 2300 km

• Jokea luonnehtii ennen kaikkea valtava patoaminen
  
• Saa alkunsa Länsi-Venäjältä ja laskee Mustaanmereen
  

5. Rein, 1320 km

• Tärkeä tavaroidenkuljetusväylä
  • liikenne keskeytettiin väliaikaisesti tammikuussa 2011 rikkihappolastissa olleen aluksen kaaduttua keskellä jokea
    
• Saa alkunsa Sveitsin Alpeilta ja laskee Pohjanmereen

.

Suomen pisimmät joet

1. Tornionjoki, 570 km

• Euroopan pisin valjastamaton joki
  
• Lähtee Ruotsista, laskee Perämereen
  

2. Kemijoki, 552 km

• Lähtee Kemihaara-Naltiohaarasta, laskee Perämereen
• Laskutavasta riippuen lasketaan myös usein Suomen pisimmäksi joeksi
  
• Kemijoki on myös Suomen levein joki. Keskileveys Rovaniemeltä merelle on 570 m
  

3. Iijoki, 310 km

• Lähtee Iijärvestä, laskee Perämereen
  

4. Ounasjoki, 298 km

• Lähtee Ounasjärvestä, laskee Kemijokeen

.

Maailman korkeimmat putoukset

                         

 * Kuuluisat Niagaran putoukset ovat korkeudeltaan vain 1/15 Angel Fallsin korkeudesta *

1. Angel Falls (esp. Salto Ángel ) 978 m, Canaiman kansallispuisto, Venezuela

• Nimi tulee kuuluisasta yhdysvaltalaisesta seikkailijapilotista Jimmy Angelista, joka löysi vuoren etsiessään legendaarista kultakaupunkia
  • Angel joutui myöhemmin vuonna 1937 suorittamaan hätälaskun Auyantepuyvuoren laelle. Hän, kuten mukana olleet vaimo sekä ystävä Gustavo Henry Gardener selvisivät laskusta hengissä. Itse lentokone noudettiin paikalta helikopterilla vasta 33 vuotta myöhemmin
  • Jimmy Angeli menehtyi kuitenkin lopulta lento-onnettomuudessa Panamassa vuonna 1956

2. Tugela 947 m, Natalin kansallispuisto, Etelä-Afrikka
3. Utigar (eli Utigardsfossen tai Utigordsfossen), Norja 800 m
4. Monge (Mongefossen), 774 m

• Norjassa tämäkin
  • Itse asiassa kymmenestä maailman korkeimmasta putouksesta peräti viisi sijaitsee Norjassa!!
    • Jos ja kun Suomi on tuhansien järvien ja saarien maa (mikä kylläkin on valtava vähättely kun molempia on lähes 200 000), voisi Norjaa kai hyvin kutsua syvien järvien ja korkeiden putousten maaksi

* Suomen korkein putous on Hepoköngas Kainuun Puolangassa, 24 metriä.*

.

5. SAARET JA ATOLLIT

Pinta-alaltaan maailman suurimmat saaret

1. Grönlanti, Pohjois-Amerikka 2 175 600 km² (n. 6,5 kertaa Suomen pinta-ala)

• Omakielinen nimi on Kalaallit Nunaat  eli ”ihmisten maa”, asukasmäärä 57 000 (2010), joista 50 000 inuiteja
• Pääkaupunki on noin 15 000 asukkaan Nook
• Vuonna 1953 Grönlannista tuli Tanskan lääni, 1979 se sai itsemääräämisoikeuden ja vuonna 2009 itsehallinnon
• Asuttu ilmeisesti jo 5000 vuotta. Viikingit saapuivat n. vuonna 1000, miltä ajalta juontuu ehkä vähän huonosti istuva nimi ”vihreä maa”
• Pinta-alasta on 85 % jäätä, paksuimmillaan 3 kilomeriä
  • Grönlantin jääkerros kattaa 10 % maapallon makeasta vedestä
    
• Kylmimpään aikaan etelässä on keskimäärin 8 pakkasastetta, pohjoisessa yli 30 astetta. Kesäisin voi toisinaan olla jopa hellettä

2. Uusi-Guinea, Oseania 808 510 km²

• Asukasmäärä 7,5 miljoonaa (2005) koostuu lähes tuhannesta heimosta ja yhtä monesta kielestä
• Jakautuu Länsi-Uusi-Guineaan ja Papua-Uusi-Guineaan
• Uusi-Guinean Puncak Jaya on maailman korkein saarella sijaitseva vuori, 4884 m

3. Borneo, Aasia 745 561 km²

4. Madagascar, Afrikka 587 040 km²

8. Iso-Britannia, Eurooppa 218 476 km²

.

Suurimmat saaret asukasmäärän mukaan

1. Jaava, Indonesia 136 000 000

• Sijaitsee Sumatran ja Balin välissä
• Pääkaupunki on Jakarta, jossa sielläkin noin 10 miljoonaa asukasta

2. Honshu, Japani 103 000 000

• Suurin Japanin saarista

3. Iso-Britannia 60 000 000

• Suurin Britteinsaarista ja Euroopan suurin saari

.

Suurimmat makeanvedenjärvissä sijaitsevat saaret

1. Manitoulin saari, Kanada 2766 km²

• Sijaitsee Huronjärvessä
• Pinta-alaltaan kaikista maailman saarista sijalla 176 

2. René-Levasseur, Kanada 2020 km²

• Saari näkyy hyvin avaruudesta asti
  

       * René-Levasseur: kutsumanimi on ”Quebecin silmä” *

• Manicouagan-kraaterijärvessä (halkaisija yli 70 km ja syntynyt yli 200 milj. vuotta sitten asteroidin törmäyksestä) sijaitseva saari
  

4. Olkhon, Venäjä 730 km²

• Sijaitsee Baikaljärvessä

.

Suomen suurimmat saaret

1. Soisalo, 1635 km²

• Sijaitsee Savossa
• Euroopan sisävesien suurin saari (!)

2. Sääminginsalo, 1069 km²

• Yksi Saiman yli 13 710 saaresta
• Toiselta nimeltään Kerimäen saari

3. Ahvenanmanner 685 km²

• Suomen suurin merialueella sijaitseva saari

4. Kemiö 524 km²

• Merialueidemme toiseksi suurin saari
  

* Suomessa on 179 584 saarta *

.

Maailman suurimmat atollit eli kehäriutat

(Näissä pinta-alaan on laskettu sekä maa-alue että laguuni)

.

1. Saya de Malha Bank, 35 000 km²

• Kuuluu Länsi-Intian saariin
  

2. Lansdowne Ban, 21 000 km²

• Sijainti on länteen Uusi-Kaledoniasta
  

3. Great Chagos Bank, 12 642 km²

• Noin 500 km Malediiveiltä itään
• Maa-aluetta on vain 4.5 km²

.

6. RANTAVIIVAT JA ALUEVEDET

Rantaviivojen pituuden mittaamiseen liittyy suuri ongelma - käytetty tarkkuus. Huomioidaanko pienemmät lahdet vai ”oikaistaanko” ? Entä poukamat jne. ?

• Kuten fraktaalissa, lisääntyvät muodot loputtomasti, kun tarkkuutta lisätään ja samalla kasvaa rantaviivan pituus. Täten käytetystä mittatarkkuudesta riippuen pituudet voivat heitellä erittäin paljon

* Ranskalaisen matemaatikko Gaston Julian kehittämä fraktaali "Julia set" kuvaa tässä rantaviivan pituuden laskemisen ongelmaa *

• Mikäli Suomi mahtuisi alla olevaan listaukseen, olisi rantaviivamme 1250 km (maaraja 2 654 km)
  
  • Mutta mutta.. Ympäristökeskuksen mukaan Suomen rantaviivan pituus vuonna 2006 oli 314 604 km !!
  • No niin.. Taas se jo Esipuheessa mainittu mittaustapa. Voidaan täydellä syyllä ja liioittelematta sanoa että mittaustarkkuus on hypersuuri
    • Mukaan on mm. huomioitu: meri (mannerranta 6300 km, meren saaret 39 000 km), järvet (215 000 km), joet uomineen ja kaksine rantoineen, saaret (ja niissä olevat järvet) jne. jne.

Alla olevasta CIA:n listasta saa kuitenkin osviittaa maailman pisimmistä valtioiden rantaviivoista verrattuna toisiinsa.

.

Pisimmät valtioiden rantaviivat

1. Kanada 202 080 km

• Kanada on pinta-alaltaan (9 984 670 km²) maailman toiseksi suurin valtio Venäjän (17 075 400 km²) jälkeen
  

2. Indonesia 54 716 km

• Maailman suurin saaristovaltio, joka koostuu noin 17 500 saaresta
• Indonesian väkiluku vuonna 2009 oli n. 230 miljoonaa
  

3. Grönlanti 44 087 km

• Grönlanti ei tietenkään ole valtio, vaan Tanskalle kuuluva itsehallintoalue. Se on kuitenkin otettu mukaan maailman ylivoimaisesti suurimpana saarena
  

4. Venäjä 37 653 km

5. Filippiinit 36 289 km

• Filippiinit muodostuu saarista, joita on noin 7100
  

6. Japani 29 751 km

7. Australia 25 760 km

8. Norja 25 148 km

• Vaikka USA:n pinta-ala on Norjan vastaavaa lähes 30 kertaa suurempi, on Norjan rantaviiva yllättäen pidempi! Ne vuonot, ym..
  

9. Yhdysvallat 19 924 km

.

Laajimmat aluevedet (EEZ)

(Käsittää sisäiset aluevedet ja aluemeret. Suluissa ko. valtion maa-alueen pinta-ala)

.

1. Australia, 28 500 000 km² (7 700 000 km²)

2. Venäjä, 21 500 000 km² (17 100 000 km²)

3. Yhdysvallat, 20 000 000 km² (9 800 000 km²)

4. Kanada, 12 400 000 km² (10 000 000 km²)

5. Kiina, 11 400 000 km² (9 600 000 km²)

6. Brasilia, 11 000 000 km² (8 500 000 km²)

7. Ranska, 6 000 000 km² (500 000 km²)

* Suomi, 91 000 km² (338 419 km²) *

.

7. SUURIMMAT VALLIRIUTAT

Trooppisia koralliriuttoja on yli sadan valtion rannikolla. Näistä valtioista yli 90:ssä on raportoitu tapahtuneen merkittäviä vahinkoja riutoille.

Vaikka koralliriutat peittävät vain alle puoli prosenttia valtamerten pohjasta, niin arviolta 90 % merilajeista on suoraan tai epäsuoraan niistä riippuvaisia.

.

1. Iso Valliriutta

• Sijaitsee Queenslandin rannikolla Koillis-Australiassa
• Ylivoimaisesti suurin riuttajärjestelmä maailmassa ja yksi maailman kuuluisimmista sukelluspaikoista
  
• Maailman suurin meriluonnonsuojelualue
  
• Kokonaisuus koostuu 3400:sta yksittäisestä riutasta yhteispituuden ollessa yli 2600 km
  
• Elämän monimuotoisuus riutalla on valtava. Siellä on mm. 2800 kalalajia,  400 erilaista korallia, 215 lintulajia ja 15 lajia merikäärmeitä
  
• Riutan tärkein elinkeino on turismi, jonka vuosittainen tuotto on yli miljardi Australian dollaria
  
• Iso Valliriutta julistettiin kuuluvaksi maailmanperintöön 26.10.1981
  

2. Belizen valliriutta

.

Sijaitsee nimensä mukaisesti Belizen rannikolla Karibian merellä

Valliriutta on noin 300 km pitkä ja myöskin suosittu sukellusalue

Erityisen tunnettu kohde on halkaisijaltaan 300 ja syvyydeltään 124-metrinen ns. Great Blue Hole, joka sijaitsee Lighthouse reef -atollin sisällä ja on aikoinaan muodostunut useiden luolien romahdettua

.      * Suuri Sininen Aukko *

3. Floridan valliriutta

• Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin valliriutta
  
• Sijaitsee kymmenisen kilometriä merelle Florida Keysistä

.

8. VÄHÄN ERIKOISEMMAT ENNÄTYKSET

Tämän sekalaisen litanian kaikki tuikitärkeät tiedonjyväset eivät itse asiassa ole edes ennätyksiä, mutta ne ovat sitten muuten vaan kiinnostavia - ainakin meidän mielestämme. Ja nekin liityvät kaikki veteen.

.

• Ääni kulkee vedessä 1435 m/s, lähes viisi kertaa nopeammin kuin ilmassa
  
• Suurin tunnettu megatsunamin korkeus oli peräti 530 m. Jättiläisaalto syntyi Alaskanlahdella sijaisevassa Lituya Bayn vuonossa 1958, kun kymmenien miljoonien kuutioiden suuruinen kivimassa romahti vuonoon
• Malawijärvellä (eli Njassajärvellä) voidaan elvistellä kalalajien määrästä - sillä on järvistä maailmanennätys, arviolta 500 lajia
  
  • Tärkein heimo on kirjoahvenet, jonka eri lajeista yli 400 elää Malawin vesissä ja niistä vain viisi ei ole kotoperäisiä eli endeemisiä
    
  • Malawissa elää noin 30 % maailman kirjoahvenista

                      

* Vuoroveden aiheuttama eroosio näkyy Bay of Fundyn rantakallioissa *

• Maailman korkein vuoroveden vaihtelu on Fundyn lahdessa, Nova Scotiassa Kanadassa: 17 metriä ja ennätyksenä 21.6 metriä
• Maailman suurin vuorokautinen sademäärä 1870 mm on mitattu Intian valtamerellä Reunionin saarella. Varsin kosteaa oli 16.3.1952
• Maailman suurin merivirta on Etelämantereen Circumpolar Current
  
  • Se on ainoa merivirta, joka virtaa jatkuvasti ympäri maapallon
  • Valtava jäinen Etelämannerta kiertävä merivirta kuljettaa 100 kertaa enemmän vettä kuin kaikki pallom joet yhteensä
  • Virran vaikutusta maapallon ilmastoon ei vielä täysin ymmärretä
    
•  Mauna Kea Hawaijilla on maailman korkein vuori (Mauna Loa Hawaijilla on hyvin lähellä samaa korkeutta) meren pohjasta laskettuna - yli 9 kilometriä
  
  • Sukeltajia lukuunottamatta ihmiset näkevät siitä 4205 metriä
• Maailman korkeimmalla sijaitseva järvi on kraaterijärvi Ojos del Salado 6390 m Andeilla, Chilen ja Argentiinan rajalla
• Korkeimmalla sijaitseva kaupallisesti liikennöity järvi on Titicaca 3812 m, Perussa ja Boliviassa
• Kuollutmeri on maailman matalimmalla sijaitseva järvi ja sen rannat ovat maapallon matalin kuiva paikka, 420 metriä merenpinnan alapuolella
  
  • Suolapitoisuus on niin suuri (yli 300 g/l), ettei mikään mikä hengittää, kiemurtelee, ui tai on muutenkaan tunnistettavissa elämänmuodoksi, voi elää sen vesissä
  • Osa suolasta painuu pohjaan, koska veteen sitä ei enää mahdu

                                   * Kuollutmeri on tosiaankin aika suolainen *

• Aikoinaan maapallo käsitti vain yhden maa-alueen ja yhden valtavan vesialueen. Geologit kutsuvat maata nimellä Pangaea (kreikan sanoista ”kaikki maa”) ja vettä nimellä Panthalassa (”kaikki vesi”)
• 15.4.1912 SS Titanic upposi neitsytmatkallaan ja yli 1500 ihmistä kuoli
  • 14 vuotta aiemmin Morgan Robertson oli julkaissut romaanin, joka näytti ennustaneen katastrofin
    • Kirja kuvaili saman kokoisen, kuuluisia matkustajia kuljettaneen laivan kuin Titanic. Se törmää jäävuoreen Pohjois-Atlantilla neitsytmatkallaan sumuisena huhtikuun yönä. Pelastusveneitä on liian vähän, joten lähes kaikki matkustajat menehtyvät. Kirjassa laivan nimi on Titan
  • Titanicin hylky löytyi viimein vuonna 1985, mutta uponneen laivan etsintä oli periaatteessa vain peitetehtävä
    
    • Elettiin kylmän sodan aikaa ja Yhdysvallat halusi löytää kaksi 1960-luvulla mystisesti tuhoutunutta ydinsukellusvenettään USS Tresher ja USS Scorpion. Lisäksi haluttiin selvittää tuhon syy sekä ennen kaikkea saada tieto siitä, oliko Neuvostoliitto löytänyt hylyt
      • Yhteensä aluksissa oli kuollut yli 200 miestä
      • Ainakin jälkimmäisen epäiltiin joutuneen mahdollisesti Neuvostoliiton torpedoimaksi
    • Operaatiota johti tohtori Robert Ballard, yksi varmasti ansioituneimpia syvänmeren ja vedenalaisen arkeologian tutkijoita. Ryhmineen ja vedenalaisen kameroilla varustetun robotin Argon avulla hylyt löytyivätkin
      
    • Ballardille jäi vain 12 päivää käyttää samaa laitteistoa peitetehtävään, eli Titanicin hylyn etsintään
      • Kolmanneksi viimeisenä päivänä 26.7.1985 Ballardin pitkäaikainen haave toteutui - he löysivät Titanicin
      • Sukellusveneiden      * Robert Ballard * etsintäoperaatio salattiin edelleen, mutta Titanicin löytymistä käytettiin tehokkaasti hyväksi julistettaessa USA:n teknistä ylivertaisuutta erityisesti Neuvostoliittoon verrattuna                         
    • Mitään todisteita Neuvostoliiton osuudesta (eikä myöskään toisesta teoriasta - oman torpedon räjähdyksestä) ei löytynyt , vaan kyseessä näytti olleen molempien sukellusveneiden tapauksessa onnettomuus. Täyttä selvyyttä ei asiasta koskaan saatu ja monet epäilevät vieläkin syynä olleen NL:n hyökkäys
      
    • Bob Ballard löysi myös mm. Bismarckin hylyn vuonna 1989
• Maailman kuivin alue on Atacaman autiomaa, joka sijaitsee pääosin Chilen pohjoisosassa
  • Atacamassa ei paikoitellen tiedetä koskaan sataneen
  • Kaiken lisäksi uusimpien tutkimusten mukaan Atacama on säilynyt hyperkuivana paljon kauemman kuin mikään muu paikka maailmassa, mahdollisesti yli 40 miljoonaa vuotta
• Tonle Sap -joki Kambodžassa virtaa pohjoiseen lähes puoli vuotta ja sitten etelään lopun vuotta
  • Tonle Sap muodostaa itse asiassa joki/järvi -kokonaisuuden, josta järven osuus on noin 2700 km² ja syvyys suurimman osan vuodesta vain runsaan metrin. Mutta monsuunien tullessa kaikki muuttuu ja suurelti miljoonien ihmisten eduksi
    • Jatkuvien sateiden johdostaa joen virtaus kääntyy päinvastaiseksi ja järvi kasvaa: pinta-ala on suurimmillaan noin 16 000 km² ja syvyys yhdeksän metriä
    • Lisääntynyt veden virtaus tuo tullessaan kaloja ja luo täydellisen kutemisympäristön, mikä taas merkitsee kalastusteollisuutta ja elättää yli kolme miljoonaa ihmistä
    • Lisäksi Tonle Sap -jokeen yhtyvästä Mekongjoesta tuleva rikas liete lannoittaa Tonle Sapin rantapenkereet mahdollistaen viljan viljelyn, kun veden virtaus taas muuttaa suuntaansa ja kalat vetäytyvät Mekongiin
• Maanjäristys 16.12.1811 aiheutti sen, että eräät osat Mississippijokea virtasivat väärään suuntaan
• Catatumbojoen suulla Maracaibojärvellä Venezuelassa on salamoinut tuhansia vuosia noin 160 yönä vuodessa, 9 tuntia yössä ja satoja kertoja tunnissa
  • Ilmiö johtuu alueen yllä vallitsevasta, jopa viiden kilometrin korkeudelle yltävästä jännitteestä
  • 2010 salamointi  yht´äkkiä loppui ainakin väliaikaisesti
    • Alueen vesilläliikkujille, kuten kalastajille, tämä oli huono uutinen. He olivat käyttäneet salamointia navigoinnin apuna – eräänlaisena majakkana
  • Vastaavia ilmiöitä esiintyy esim. Kolumbiassa ja Indonesiassa, mutta muualla valoshow ei kestä koko yötä

.

9. SATAMAT, PADOT, KANAVAT JA TEKOJÄRVET

Tämä osuus poikkeaa sivun muusta sisällöstä sikäli, että nämä kaikki ovat keinotekoisia ja ihmisen rakentamia, osittaisena poikkeuksena luonnonsatamat.

Esim. satamien koko voidaan määritellä monella tavalla: pinta-ala, kapasiteetti, liikennöivien alusten määrä, tavaraliikenne, matkustajaliikenne jne. Samoin patojen, kanavien ja tekojärvien laittaminen suuruusjärjestyksen riippuu pitkälti tarkastelutavasta.

Kaikki allaolevat kuuluvat joka tapauksessa maailman tai ainakin Suomen suurimpiin ja merkittävimpiin lajissaan.. ja liittyvät taas kaikki veteen.

.

Tavaraliikenteeltään maailman suurimmat satamat

1. Shanghai, Kiina

• Konttikapasiteeti on yli 19 miljoonaa

2. Singapore City, Singapore

• Laiturien yhteispituus on noin 12 800 m

3. Rotterdam, Hollanti

• Euroopan suurin ja maailman liikennöidyin satama vuoteen 2004 asti

4. Ningbo, Kiina

• Tärkeä pohjois-eteläsuuntaiselle sekä Jangtsejoen liikenteelle

5. Guangzhou (Kanton),  Kiina

• Liikenne tavoittaa yli 300 satamaa ja 80 maata

.

Tavaraliikenteen suhteen Suomen suurimmat satamat

1. Kilpilahti

2. Helsinki

3. Kotka

4. Naantali

5. Kokkola

.

Suurimmat luonnonsatamat

(Satama sijaitsee luonnonvaraisella vesialueella ja on vapaasti virkistyskäytössä)

.

1. Sydney,  Australia

• Monien mielestä maailman kaunein satama
  
• 54 km² vettä, 240 km rantaviivaa

2. Rio de Janeiro, Brasilia

• Tunnetaan nimellä Guanabara Bay
• Erikoisten vuorten ympäröimä
  

.

* USS Ronald Reagan ankkurissa Guanara Bay:lla heinäkuussa 1984 *

.

3. Halifax, Kanada

• Suuri luonnonsatama Atlannin rannalla Nova Scotiassa

4. Falmouth , Englanti

• Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi syvin luonnonsatama, jonka merkitys kuitenkin on selkeästi vähentynyt
  

.

Suurimmat voimalaitospadot

             

* Assuanin padon rakennustöistä johtuen Abu Simbelin temppeli jouduttiin pilkkomaan osiksi, siirtämään ja kokoamaan palapeli toisaalla uudelleen *

1. Kolmen rotkon pato, maksimiteho 22 500 MW

• Jangtsen laakso, Kiina
  
• Korkeus 185 metriä,  pituus 2335 metriä
  
• Rakennusvaiheessa yli miljoona ihmistä siirrettiin asuinseuduiltaan ja useita kaupunkeja räjäytettiin hankkeen tieltä
• 13 vuoden rakennustyöt saatiin päätökseen 2006

2. Itaipun pato: 14 000 MW

• Paraguayn ja Brasilian rajalla
• Korkeus 191 m, pituus noin 1900 m
• Käsittää 20 turbiinia, joista molemmat maat omistavat puolet
  
• Valmistumisvuosi 1984
  

3. Hooverin pato: 2074 MW

.

.

Coloradojoella Arizonan ja Nevadan rajalla Yhdysvalloissa

 Korkeus 221 m, pituus 379 metriä

 Avattiin vuonna 1936

* Hooverin pato on yksi maailman tunnetuimmista. Kuva on vuodelta 1942 *

.

.

4. Assuanin pato: 2100 MW

• Egyptissä
• Rakennettiin Neuvostoliiton avustamana
• Korkeus 111 m, pituus noin 3800 m
• 1964 Rames II aikainen Abu Simbelin temppeli siirrettiin kokonaisuudessaan muualle, ettei se olisi jäänyt tekojärven veden alle
  • Työhön kuului mm. patsaiden sahaaminen kolmeen tuhanteen 20-tonniseen palaan, niiden siirtäminen ja palapelin uudelleen kasaaminen
• Valmistui 1970 noin kymmenen vuoden töiden jälkeen

5. Alquevan pato: täysin valmiina 390 MW

• Guadianajoessa Portugalissa
• Korkeus 96 m, pituus 458 m
• Euroopan suurin, täysin valmiina 390 MW
• Patoon liittyvä tekojärvi on myös lajissaan Euroopan suurimpia, 250 km²

* Tadžikistan on maailman köyhimpiä valtioita. Kuitenkin siellä sijaitsevaan Vahšjokeen valmistui 1980 maailman korkein pato, Nurek (300 m). Jo vuonna 1976 alettiin rakentamaan Rogunia, josta tulisi vielä 35 metriä korkeampi. Urakka on edelleen kesken mm. rahoitusvaikeuksien ja naapurivaltioiden vastustuksen vuoksi. *

.

Merkittävimmät kanavat

1. Suezin kanava

• Kymmenen vuoden rakennustyöt Egyptissä päättyivät 1869
• Töissä arvioidaan kuolleen yli 100 000 työntekijää, pääosin tauteihin kuten kolera
• Suluton kanava on 163 km pitkä, yhdistäen Välimeren ja Punaisenmeren tai Euroopan ja Aasian
• Säästää 19 000 kilometriä Afrikan kiertämistä
• Kanavan läpi kulkee 10 % maailman kaupasta, mm. päivittäin 4 miljoonaa tynnyriä öljyä
• Suezin kanava on ollut suljettuna useita kertoja
  
  • Esimerkiksi kahdeksan vuotta alkaen vuoden 1967 kuuden päivän sodasta, joka käytiin Israelin sekä Egyptin, Syyrian ja Jordanian liitoutuman välillä
    

2. Keisarinkanava eli Kiinan Suuri Kanava

• Maailman pisin kanava tai tekojoki, 1776 km ja leveys 40 m
  
•  Rakennustyöt aloitettiin 486 eaa. Wu-dynastian aikaan. Kanavaa laajennettiin 605 – 610 jaa 
  • Keisarinkanava on myös lajissaan maailman vanhin
  • Kerrotaan, että projektiin osallistui  6 miljoonaa työläistä. Olosuhteet olivat kammottavat ja työmenetelmät primitiiviset. Kaivuutyö tehtiin suurimmalta osin käsin
    • Työtapaa kuvattiin lauseella ”miljoona ihmistä teelusikkoineen”
  • Vähintäänkin kymmeniä tuhansia (joidenkin lähteiden mukaan jopa 3 miljoonaa) kuoli mm. uupumukseen, tauteihin ja nälkään
    

3. Panaman kanava

• Rakennustyöt aloitettiin 1880 ranskalaisen Ferdinand de Lessepsin johdolla joka oli kunnostautunut aiemmin rakentamalla yhtiöineen Suezin kanavan.
  • Tämä hanke sen sijaan päätyi katastrofiin 
    • Tuhansia työntekijöitä kuoli mm. tauteihin, de Lessepsiä syytettiin lahjusten antamisesta, nousuvettä ei lainkaan otettu huomioon ja muitakin jättimäisiä virhearvioita tehtiin. Hän ja muut ranskalaiset joutuivat jättämään projektin kesken
  • Töitä päästiin kuitenkin jatkamaan myöhemmin uusin voimin ja kanava avattiin vuonna 1914
  • Kaikkiaan hanke oli vaatinut yli 20 000 työntekijän hengen
• Panamalle kanava luovutettiin vasta vuosituhannen vaihteessa, 31.12.1999
  

.

* De Lesseps: Vanity Fair -lehden näkemys vuodelta 1869 *

.

• Suurin Panaman kanavan tullimaksu oli 249 165 dollaria vuonna 2006
  • Vaihtoehtona olisi ollut koko Etelä-Amerikan kiertäminen, minkä lisäksi Etelä-Amerikan vedet ovat osin erittäin vaaralliset
  • Vain 82 km pitkä Tyynenmeren ja Atlantin valtameren yhdistävä kanava lyhensi merimatkaa hulppeat 12 669 km
    
  • Ajan ja polttoaineen säästö ovat valtavia, koska kanavan läpi kulkeminen kestää keskimäärin vain 7-8 tuntia
    
  • Pahamaineinen, mutta varsin kiintoisa (hänen elämässään olisi helposti aineksia elokuvaan) seikkailija/kirjailija Richard Halliburton selvisi paljon halvemmalla vuonna 1928 – itse asiassa halvimmalla kautta aikain. Hän ui kanaalin ja sulkujen läpi kahdeksassa päivässä ja maksoi vain 36 senttiä
    
• Kanava laajennetaan vuoteen 2015 mennessä, jolloin kapasiteetin pitäisi tuplaantua. Vuonna 2007 kanava tuotti yli 800 miljoonaa dollaria, minkä summan odotetaan viidessätoista vuodessa viisinkertaistuvan

                       

*  Llangollen kanaali ei ehkä kuulu maailman merkittävimpiin, mutta siihen liittyvä Pontcysyllten akvedukti, Wrexhamissa Walesissa, on kiintoisa ja kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon *

.

Suurimmat tekojärvet

1. Volta, Ghana noin 8500  km²

2. Smallwood, Kanada 6500  km²

3. Kui byševin tekojärvi, Venäjä 6450  km²

.

10. PAHIMMAT LUONNONKATASTROFIT

Meri vaikuttaa erittäin paljon sääilmiöihin. Siihen liittyen tähän päätettiin laittaa osio pahimmista ihmistä kohdanneista luonnonkatastrofeista.

Hurrikaanit ja tsunamit istuvat melko hyvin sivun teemaan, mutta lumivyöryt tai -myrskyt kieltämättä menevät aika kauas (vaikka lumikin tietysti on vettä) puhumattakaan maanjäristyksistä tai tulivuorista (jotka nyt sitten tunnetusti eivät ole myöskään sääilmiöitä). Loppujen lopuksi päätimme listata nekin ihan vain siksi, että kiinnostuneet löytäisivät jotakuinkin "koko paketin" samasta paikasta.

Tässä on keskitytty kuolonuhrien määriin (*), jotka luonnonkatastrofeissa usein syntyvät monien osatekijöiden summana: rakennusten sortumisissa, hukkumalla, maanvyöryissä, tulipaloissa, myöhemmin leviävissä taudeissa, nälänhädässä jne. Luvut ovat luonnollisesti arvioita, koska tarkkaa uhrien määrää ei yleensä tiedetä. Lisäksi esim. Kiina on poliittisista syistä järjestelmällisesti esittänyt länsimaisia arvioita monin verroin pienempiä lukuja paikallisten katastrofien uhrimääristä.

(*) Luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat suuruudeltaan lähinnä luokkaa ”käsittämätön” - miljardeja tai kymmeniä miljardeja euroja. Yksi aineellisestikin kalleimpia kautta aikain oli kuluvan vuoden maaliskuussa Japania ravisuttanut 8,9 magnitudin maanjäristys ja siitä aiheutunut tsunami. Tuhojen kustannukset ovat Maailmanpankin mukaan noin 85 – 170 miljardia euroa. 

.

Historian eniten kuolonuhreja vaatineet luonnonkatastrofit

1. Huang He eli Keltainenjoki, Kiina - tulva

• Keltainenjoki on yli 5400 kilometrin pituisena Kiinan toiseksi pisin joki Jangtsen jälkeen
• Vuoden 1931 heinä-marraskuun tulvissa kuoli arviolta 1 - 3,7 miljoonaa ihmistä hukkumalla, nälkään ja seuranneisiin tauteihin

2. Keltainenjoki, Kiina - tulva

• 1887 syys-lokakuu, 900 000 – 2 miljoonaa kuollutta

3. Shaanx,  Kiina - maanjäristys

• 23.1.1556,  830 000 uhria

4. Itä-Pakistan, nykyinen Bangladesh - hurrikaani

• 13.11.1970 hurrikaani (sykloni) jossa 500 000, joidenkin arvioiden mukaan jopa miljoona ihmistä menehtyi
  

5. Haitin Port-au-Prince - maanjäristys

• 12.1.2010, 316 000 kuollutta

.

Euroopan eniten kuolonuhreja vaatineet luonnonkatastrofit

Eniten kuolonuhreja luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet lähinnä maissa, joiden asukasmäärä ja mahdollisesti asukastiheys on suuri ja joita koettelevat voimakkaat luonnonilmiöt, kuten hurrikaanit tai maanjäristykset. Erityisesti nämä piirteet pätevät moniin Aasian maihin, joissa ilmasto vielä edesauttaa katastrofien jälkeisten tautien leviämistä. Monin paikoin köyhyys ja alttius seuranneelle nälänhädälle lisää uhrimäärää entisestään.

Vaikka Euroopassa onkin monessa suhteessa helpommat lähtökohdat, on sekin kohdannut luonnonkatastrofeja – erittäin pahojakin.

1. Voimakas maanjäristys (7,5, magnitudia) yhdessä tsunamiaallon kanssa tuhosi 28.12.1908 kokonaan Sisiliassa sijaitsevan Messinan kaupungin ja aiheutti lähteestä riipuen 75 – 200 tuhannen ihmisen kuoleman Sisiliassa ja Calabriassa.

2. Myrskyvuoksi (matalapaineen aiheuttama voimakas merenpinnan nouseminen) aiheutti vuonna 1530 niinsanotun St. Felixin tulvan, joka ilmeisesti surmasi Hollannissa yli 100 000 ihmistä.

3. Oli sunnuntai ja hyvin suuri osa rikkaan Lissabonin 250 000 asukkasta oli rukoilemassa katedraaleissa, kun ”Suuri maanjäristys” iski 1.11.1755

                            

         * Kuparikaiverrus vuodelta 1755 kuvaa saman vuoden Lissabonin tuhoa *

• Ihmiset hautautuivat sortuvien kirkkojensa ja kotiensa alle; tulimyrskyt raivosivat ja 85 % kaupungista tuhoutui
• Maanjäristys oli voimakkuudeltaan lähes 9 ja tuntui Suomessa asti
  
  • Se synnytti sarjan tsunamiaaltoja, jotka aiheuttivat vähintään 20 000 ihmisen kuoleman
    
• Kaikkiaan ihmisiä kuoli Portugalissa ainakin 90 000 ja esim. Marokossa 10 000
  

4. Arviolta 15 000 - 20 000 ihmistä kuoli kun Vesuvius tuhosi mm. Pompeijin, Herculaneumin ja Stabiaen kaupungit Italiassa, lähellä Napolinlahtea vuonna 79

• Vulkaaninen tuhka ja mutavyöryt peittivät esim. Herculaneumin 15, jopa 30 metriä paksun kerroksen alle
• Suuri osa uhreista kuoli myrkkykaasuihin
  
• Kerrotaan, että monilla löydetyistä uhreista olisi puuttunut päälaki. Heidän aivonsa olivat kiehuneet ja räjähtäneet
• Vesuvius on erittäin aktiivinen tulivuori, joka on purkautunut kymmeniä kertoja
  

5. Laki (eli Lakagigar) Islannissa purkautui vuonna 1783

• Lakin syöksemät purkauskaasut ja niiden sisältämät rikkiyhdisteet viilensivät maapallon keskilämpötilaa jopa asteella
• Kaasut myrkyttivät saaren kasvillisuuden, jonka seurauksena valtaosa lehmistä ja lampaista menehtyi
  • Nälänhätä tappoi viidenneksen Islannin asukkaista
  • Myös Englannissa uskotaan tuhansien ihmisten kuolleen myrkkykaasujen vuoksi
• Kaikkiaan kuolonuhreja oli yli 9000
  

6. Maltan pääkaupunkiin Vallettaan iski 23.9.1551 Euroopan oloissa erittäin voimakas tornado (tai trombi), joka aiheutti noin 600 ihmisen kuoleman ja tuhosi lähes kaikki satamassa olleet alukset.

7.  Noin 500 kalastajaa hukkui 1849, kun äkillisesti noussut hirmumyrsky yllätti Norjan pohjoisosassa sijaitsevan Lofoottien saariryhmän.

8. Termi ”kauhun talvi” kuvaa talvea 1950-1951

• Alpeilla sattui kolmen kuukauden aikana noin 650 lumivyöryä tappaen 265 ihmistä ja tuhoten yli 600 rakennusta
• Esimerkiksi pieneen Andermattin kaupunkiin iski tuolloin tunnin aikana peräti kuusi lumivyöryä 
  

9. Hirmumyrsky yhdistyneenä kovaan lumisateeseen aiheutti 20.2.1625 Trøndelagin rannikolla Norjassa 210 ihmisen kuoleman. Suurin osa heistä oli merellä olleita kalastajia.

.

Trooppiset hirmumyrskyt

Trooppiset hirmumyrskyt tarkoittavat Kauriin ja Kravun kääntöpiirien välisillä alueilla esiintyviä syviä matalapaineita, joihin yhdistyvän tuulen voimakkuus voi ylittää 250 km/h, mahdollisesti jopa 300 km/h.

Trooppisia hirmumyrskujä kutsutaan

• Sykloneiksi Intian valtameren pohjoisosissa ja Bengalinlahdella
• Hurrikaaneiksi Pohjois-Atlantilla sekä osassa Tyyntämerta
• Taifuuneiksi Tyynenmeren länsiosissa
  

                          

* Hurrikaani Katrina aiheutti 2005 Yhdysvalloissa 1242 ihmishengen menetystä ja historian kalleimmat aineelliset tuhot - arviolta 200 miljardia dollaria *

.

1. Kaikkien aikojen tuhoisin sykloni aiheutti Itä-Pakistanin (nyk. Bangladesh) alavilla alueilla ainakin puolen miljoonan ihmisen kuoleman vuonna 1970.

2. Intiaan iski 25.11.1839 jättiläismäinen sykloni tappaen yli 300 000 ihmistä

• Esimerkiksi Coringan kylän sykloni tuhosi täysin aiheuttaen yli 20 000 ihmisen kuoleman
  
  • Erityisen traagista oli, että vuonna 1789 sykloni oli tappanut samasta kylästä myös yli 20 000 ihmistä
    

3. Kalkutan sykloni,  Intia 1737

• 300 000 kuollutta
• Pitkään Euroopassa katastrofia pidettiin maanjäristyksenä, mutta nykytietämyksen valossa kyseessä oli sykloni
• Useiden lähteiden mukaan Kalkutan tuolloisesta 20 000 asukkaasta olisi kuollut noin 3000
  • Ilmeisesti 99 % uhreista oli siis ympäröiviltä seuduilta

4.  Taifuuni Nina aiheutti 7.8.1975 yhdessä huonon suunnittelun ja virhearvioiden kanssa Banqiaon padon sortumisen Kiinassa

• Kyseessä on maailman pahin pato-onnettomuus, jossa 231 000 ihmistä menetti henkensä ja 11 miljoonan asuntoa tuhoutui
  
• Toinen Kiinan patokatastrofi vuonna 1938 aiheutti vielä enemmän kuolonuhreja, mutta se ei varsinaisesti ollut onnettomuus (lisää)

5. Sykloni tappoi nykyisen Bangladeshin alueella 29.10. - 1.11.1876 noin 200 000 ihmistä

• Noin puolet uhreista hukkui loppujen kuollessa nälkään
• Tuulen nopeuden on arvioitu olleen maksimissaan 220 km/h ja aaltojen korkeuden vaihdelleen kolmesta aina kolmeentoista metriin
  

6. Trooppinen sykloni Nargis aiheutti Myanmarille (ent. Burma) 27.4. - 3.5.2008 sen historian pahimman luonnonkatastrofin

• Kuolonuhrien määräksi arvioidaan 140 000 - 150 000 ja aineellisiksi menetyksiksi 10 miljardia USA:n dollaria

.

Tulvat

1. Keski-Kiinan tulvissa 1931 kuoli arviolta 2 500 000 – 3 700 000 ihmistä ja 80 miljoonaa jäi kodittomaksi

• Pitkän kuivuuden jälkeen Kiinaan iski seitsemän syklonia, jotka saivat kolme suurta jokea tulvimaan yli äyräidensä
  
  • Jangtsejoen, joka on koko Aasian pisin, 6300 km
  • Huang He -joen eli Keltaisenjoen, joka on Kiinan toiseksi pisin, 5400 km
  • Huaijoen, joka sijaitsee edellisten välissä ja on sekin pituudeltaan 1100 km
• Jokia oli yritetty estää tulvimasta padoilla, mutta ne olivat sekä huonosti rakennettuja että aivan liian pieniä
  

2. Keltainenjoki Kiina, 1887

• Joki on aina ollut erittäin herkkä tulvimaan, mutta vuonna 1887 seuraukset olivat siihen mennessä pahimmat
  • Vesi peitti hyvin nopeasti arviolta 130 000 km² alueen
  • Tulvassa ja seuranneessa tautiepidemiassa kuoli eri arvioiden mukaan 900 000 - 2 000 000 ihmistä
    

3. Keltainenjoki Kiina, 1938

• Tämä tulvakatastrofi oli poikkeuksellisesti itse aiheutettu 
• Käynnissä oli Toinen Kiinan-Japanin sota (1937 - 1945) ja Japanin joukot olivat päässeet Kiinan puolustuksen läpi
  
  • Tšiang Kai-šek (jonka Time-lehti oli edellisenä vuotena valinnut Vuoden Mieheksi) esikuntineen yritti pysäyttää japanilaisten etenemisen murtamalla Keltaisenjoen padot
    • Manööveri ei hidastanut vihollista nimeksikään, mutta tuhosi 11 kaupunkia ja 4000 kylää
    • Operaation oli tarkoitus tulla japanilaisille yllätyksenä, joten siviiliväestöäkään ei oltu varoitettu ja kuolonuhrien määrä nousi 500 000 ja 900 000 välille

.

       * Hymyilevä kenraali Tšiang Kai-šek nousi 1950 Kiinan kansantasavallan presidentiksi *

4. Taifuuni Nina aiheutti Kiinassa 1975 Banqiaon padon sortumisen, jonka seurauksena tulva ja kulkutaudit tappoivat yli 230 000 ihmistä. 

5. Myöskin viidenneksi pahin tulvakatastrofi tapahtui Kiinassa

• Keltaisenjoen tavoin myös Jangtsejoki on erittäin altis tulvimaan. Vuonna 1935 siitä aiheutui 145 000 ihmisen kuolema

.

Tsunamit

                    

                                    * Tsunami iskee Ao Nangiin Thaimaalla 2004 *

1. Tapaninpäivä 2004

• Sumatraa kohtasi vedenalainen maanjäristys (9,1 magnitudia) – voimakkain sitten vuoden 1964
  • Energiamäärän on arvioitu vastanneen 23 000 Hiroshiman atomipommia
• Järistyksen aiheuttamat tsunamit tappoivat Intian valtamerellä liki 230 000 ihmistä, joukossa 179 suomalaista
  

2. Yksi Euroopan voimakkaimmista maanjäristyksistä (7,5 magnitudia) yhdessä sitä seuranneiden tsunamiaaltojen kanssa aiheutti 75 000 – 200 000 ihmisen kuoleman Messinan salmen ympäristössä Italiassa 28.12.1908

3. Lissabonin suuri maanjäristys 1.11.1755 synnytti valtavia tsunameja, jotka yksinään vaativat yli 20 000 kuolonuhria.

* Saattaa olla yllättävää, että Eurooppa on kohdannut toiseksi ja kolmanneksi tappavimmat tsunamit *

.

Tornadot

Torndo on suppilomainen, erittäin voimakas pyörremyrsky. Tuulen voimakkuus on yleensä alle 180 km/h, mutta voi ääritapauksissa olla jopa 480 km/h.

Käytännössä voimakkaita tornadoja syntyy säännöllisesti Yhdyvaltojen ns. tornadovyöhykkeen lisäksi ainoastaan tietyillä alueilla Bangladeshissa.

.

1. Bangladeshissä Maniganjin alueella muodostui  26.4.1989 tiettävästi eniten kuolonuhreja vaatinut tornado, jossa kuoli arviolta 1300 ihmistä.

2. Vuonna 1969 Bangladeshissa (silloisessa Itä-Pakistanissa) kaksi tai kolme tornadoa yhdessä aiheuttivat 923 ihmisen kuoleman

• Uhreja saattoi olla enemmänkin, sillä paikalliset asukkaat eivät välttämättä välitä tietoa kuolintapauksista eteenpäin
  

3. Yhdysvaltojen selvästi eniten uhreja (yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraavaksi tuhoisin) vaatinut tornado oli vuoden 1925  ”Tri-State-Tornado”

• Tornado kulki kolmessa ja puolessa tunnissa nimensä mukaisesti kolmen osavaltion (Missourin, Illinoisin ja Indianan) halki,  yhteensä yli 350 kilometriä
  • Tornadon etenemä matka on ilmeisesti ennätys lajissaan koko maailmassa
• Kuolonuhreja ”kaikkien aikojen tornado” vaati 695

.

                                              * Tri-State-Tornado iski Murphysboroon Illinoisissa 18.3.1925 *

• Eläkkeellä oleva entinen tornadotutkija Akin Wallace oli 2-vuotias, kun ko. tornado iski hänen kotiinsa Murphysborossa. Hän kuvaili kokemaansa näin: " ... isäni meni ulos (!) pelastamaan autoaan kun jotain rojua mäjähti takaapäin hänen päähänsä. Isäni silmät iskeytyivät ulos kuopistaan, mutta ohikulkija työnsi ne takaisin paikoilleen ja vei hänet sairaalaan. "

.

Lumivyöryt

1. Huascarán on Perun korkein vuori, 6768 metriä

• Vuoden 1970 maanjäristys romahdutti merkittävän osan vuoren pohjoisrinteestä, mistä aiheutui puolentoista kilometrin mittainen ja 800 metriä leveä lumivyöry
  • Vyöry eteni noin 300 kilometrin tuntivauhdilla
    
  • Lumi sekä mukana tulleet kivet, muta ja jää hautasivat kaiken alleen. Yli 20 000 ihmistä menehtyi
    

2. Huaraz 1962

• Noin kilometri leveä ja 12 metriä korkea ”huayco” (so. lumivyöry Andeilla) hautasi alleen useita kyliä ja aiheutti yli 3000 ihmisen kuoleman
  

3. Talvella 1950-51 sadat lumivyöryt tappoivat Alpeilla yhteensä 265 ihmistä.

4. 2010 Kabulin pohjoispuolella Afganistanissa yli kolmenkymmenen lumivyöryn sarja tukki Salangin tunnelin jättäen yli 2000 ihmistä ansaan. Heistä 172 kuoli.

5. Kolka-Karmadon lumivyöry toi mukanaan mutaa, jäätä ja kiviä surmaten 125 ihmistä (mm. 27 hengen filmiryhmän) Venäjällä 20.9.2002.

.

Lumimyrskyt

1. Vuoden 1972 helmikuussa Iranissa oli viikon mittainen jakso, jolloin erittäin kylmä sää ja riehuvat lumimyrskyt aiheuttivat yli 4000 ihmisen kuoleman.

2. 2008 Itä-Afganistanin vuoristoisille alueille iski ennätysmäinen lumimyrsy

• Pakkanen laski alle 30 asteeseen ja lunta tuli paikoitellen 180 senttimetriä
• Lumentulo katkoi tieyhteydet monin paikoin täydellisesti
• Useat ulkomaiset avustustyöntekiät joutuivat hyökkäysten kohteeksi, kun ihmiset epätoivoisesti yrittivät saada rahaa ruokaan ja hiileen
  • Nälkä pakotti monet paikalliset asukkaat jopa myymään omia lapsiaan
    
• Yli 900 ihmistä ja satojatuhansia eläimiä kuoli 
  

3. 1888 New Jersey, New York, Massachusetts ja Connecticut

• Lunta satoi paikoin jopa 120 senttiä, mikä yhdistyi kovaan tuulen
• Suurin osa itärannikon kaupungeista oli saarroksissa useita päiviä, jopa viikkoja
• ”Suuri valkoinen hurrikaani”, kuten paikalliset sitä kutsuvat, aiheutti ainakin 400 ihmisen kuoleman
  • Samana vuonna ns. ”koululaisten lumimyrsky” tappoi ainakin 230
    • Suuri osa menehtyneistä oli kouluihin ansaan jääneitä sekä koulumatkallaan menehtyneitä koululapsia
      

4. ”Suuri Appalakien myrsky” tappoi 353 ihmistä Yhdysvalloissa 24.-30.11.1950

• Yhdysvaltalaisille vakuutusyhtiöille myrsky aiheutti siihen mennessä suurimmat luonnonkatastrofeista johtuneet tappiot
• Ennätysalhaisia lämpötiloja mitattiin mm. Floridassa (-4,4 °C) ja Kentuckyssä (-19 °C)
  

5. ”Vuosisadan myrsky”, 11.-15.3.1993

• Myrsky ylettyi Kanadasta aina USA:n keskiosiin asti
• Osassa Yhdysvaltain koillisosia lunta tuli jopa 130 senttimetriä
• Kuolonuhrien määrä ylitti 300
  

.

Maanjäristykset

1. Historian tuhoisin maanjäristys iski Kiinan Shaanxin ja viereisen Shanxin provinsseihin 23.1.1556

• Voimakkuus oli arviolta 8:n magnitudia
• Maanjäristys tappoi ko. provinssien asukkaista jopa 60 % ja kaikenkaikkiaan 830 000 ihmistä
• Vaikka järistys kesti vain sekunteja, se sorrutti vuorten rinteitä ja aikaansai valtavia tulvia sekä toisaalta päiväkausia kestäviä tulipaloja
  

2. Kiinaa kohtasi 28.7.1976 1900-luvun tappavin maanjäristys

• Voimakkuus oli  7.8 - 8.2 magnitudia
  
• Järistyksen keskus oli lähellä yli miljoonan asukkaan Tangshania, joka sijaitsee noin 150 km kaakkoon Pekingistä. Tangshan tuhoutui lähes täydellisesti
• Kiinan hallituksen virallinen ilmoitus kuolleiden määrästä oli 240 000, mutta useimmat asiantuntijat arvioivat määrän olleen yli puoli miljoonaa, jopa miljoona
  

3. Haitia kohtasi 12.1.2010 historiansa voimakkain maanjäristys 

                     

* Port-au-Prince on valtavan tiheään rakennettu, mikä osaltaan lisäsi tuhojen laajuutta *

• Tämä Karibianmeren saarivaltio on yksi maailman köyhimmistä valtioista
  • Maanjäristys - voimakkuudeltaan noin 7 - romahdutti Haitin bruttokansantuotetta entisestään 15 prosentilla
    
    
• Pääkaupunki Port-au-Prince kärsi massiivisia tuhoja
  • 220 000 ihmistä kuoli
  • Tuhon arvioidaan lisäksi vaikuttaneen 3 miljoonaan ihmiseen Haitin 9-miljoonaisesta kansasta
    

4. Vuonna 526 voimakas maanjäristys ja sitä seuranneet tulipalot aiheuttivat muinaisessa Antiokian kaupungissa sekä muualla Syyriassa (nyk. Turkissa) arviolta 250 000 ihmisen kuoleman.

5. Maanjäristys tappoi 230 000 ihmistä Kiinassa 16.12.1920 

• Maanjäristyksen voimakkuus oli 7.8 ja keskipiste Ninxia
• Se ravisteli seitsemää provinssia ja sai jopa jokia vaihtamaan kulkusuuntaansa aikaansaaden valtavia tulvia ja maanvyöryjä
• Järistys aiheutti Norjassa asti parissa järvessä ja vuonossa ns. seische-ilmiön eli seisovan aallon

.

Tulivuorenpurkaukset

Tulivuorenpurkaukset voivat olla äärimmäisen tuhoisia lukuisilla eri tavoilla

• Jopa 1000-asteinen ns. pyroklastinen pilvi voi edetä 100 km/h ja tappaa kaiken tielleen osuvan
• Laavavirta etenee niin hitaasti, että sitä pääsee yleensä pakoon, mutta se sytyttää mm. rakennukset ja kasvuston tuleen
• Kaiken hautaava tuhka voi romahduttaa rakennuksia, olla vaarallista hengitysteihin joutuessaan ja tuhota sadot
• Tsunamit, ilmassa lentävät valtavat kivilohkareet ja vastaavat, laharit (mutavyöryt), myrkkykaasut jne. lisäävät tuhovaikutuksia ja ihmishenkien menetyksiä
• Jälkivaikutuksia voivat vielä olla nälänhätä, sairaudet, kylmyys, vaara lentoliikenteelle jne.

Koska tuhoisia osatekijöitä on näin paljon, tässä on kunkin purkauksen kohdalla mainittu vain kaikkein merkittävimmät.

                             

* Kuva Vesuviuksen purkauksesta 79 jaa. (lisää) on dramaattinen, mutta ei täysin realistinen. Pompeiji sijaitsee todellisuudessa noin 10 kilometrin päässä tulivuoresta, eikä myöskään rakennusten sijoittelu ole täysin totuudenmukainen *

1. Huhti-heinäkuussa 1815 Tambora Indonesiassa purkautui voimalla, jota yleisesti pidetään modernin ajan suurimpana – joskaan ei läheskään historian voimakkaimpana

• Räjähdys aiheutti valtavia hyökyaaltoja, 40 km korkean tuhkapilven, kuului 1400 km päähän ja madalsi Tamboraa 1300 metriä
• Ilmakehään joutunut tuhka alensi lämpötiloja maailmanlaajuisesti
  • Seurauksena oli  ”kesätön vuosi” 1816
    
    • Koetteli erityisesti Amerikan koillisosia, Kanadaa sekä Pohjois-Eurooppaa
    • Sadot tuhoutuivat ja laajoilla alueilla kärsittiin nälänhädästä
• Purkauksen välittömäksi uhrien määräksi on arvioitu 92 000, mutta ”kesätön vuosi” lisäsi uhrien määrää mahdollisesti jopa 100 000:lla
  

2. Krakataun (Indonesia) lukuisista purkauksista tuhoisin - monin verroin suurinta vetypommia voimakkampi - tapahtui 26.-27.8.1883

• Purkaus aiheutti ihmisen historian kovimman äänen, joka kuului lähes 5000 kilometrin päässä
• Räjähdys tuhosi 2/3 saaresta, sinkosi kiviainesta useiden satojen kilometrien päähän ja aiheutti valtavia tsunamiaaltoja
  
  • Tsunamien korkeus oli noin 27, osan jopa 40 metriä
  • Tsunamit tuhosivat lähes kolmesataa kaupunkia ja kylää Sumatralla ja Jaavalla ja aiheuttivat suurimman osan 36 000 ihmisen kuolemasta
    
    • On mahdollista, että itse räjähdyksessä ei kuollut yhtään ihmistä, vaan kaikki kuolivat seuranneissa tsunameissa
    • Yksi tsunameista kuljetti laivan 2,5 km sisämaahan, missä se juuttui metsikköön
• Krakataun purkaus vaikutti useita vuosia koko maapallon ilmastoon laskien mm. lämpötiloja globaalisti 5 vuotta
  

3. Mont Pelée:n purkaus 1902 Martiniquen saarella, Karibianmerellä

• Tulivuori oli edellisen kerran purkautunut 1851-1852. Saarella ei ollut vulganologeja, eikä ennusmerkkien vakavuutta osattu tulkita oikein, joten evakuointia ei suoritettu ja vain harvat ihmiset pakenivat alueelta
• 8.5.1902 alkaneet purkaukset tuhosivat saaren silloisen pääkaupungin, Saint Pierren ja lähes 30 000 ihmistä menetti henkensä muutamassa minuutissa
• Eniten kuolemia aiheutti pyroklastinen tuhkapilvi sekä laharit
  
  • Kerrotaan, että aiemmin 50 ihmistä oli kuollut rinnettä alas paniikkissa kiemurrelleiden käärmeiden puremiin
• Vain kolme ihmistä jäi henkiin
  
  • Kaupungin laidalla asunut mies
  • Nuori pahoin loukkaantunut tyttö, joka oli onnistunut pakenemaan veneellä 3 kilometrin päässä sijaitsevaan saareen. Hänet löydettiin myöhemmin saaren rannalta tajuttomana makaamassa
  • Louis-Auguste Cyparis -niminen maanalaisessa sellissä virunut kuolemaantuomittu mies, joka myöhemmin armahdettiin
    

4. Nevado del Ruiz, 1985

• Nevado del Ruiz on 5389 metriä korkea tulivuori Kolumbiassa
• Geologit olivat jo pitkään oleet huolissaan rinteillä valuneista pienehköistä lahareista eli liejuvirroista
  • He olivat lähettäneet Kolumbian hallitukselle asiasta raportteja, mutta varoitukset jätettiin huomiotta
• Marraskuussa 1985 alkoivat purkaukset, jotka eivät olleet kovin voimakkaita
  • Niiden synnyttämä pyroklastinen pilvi kuitenkin sulatti jää- ja lumipeitettä synnyttäen lisää ja yhä suurempia lahareita
    
    • Kova vesisade kasvatti liejuvirtauksia, jotka tempaisivat mukaansa jäätä, puita ja valtavia kiviä virratessaan yli 60 km/h rinteitä alas
  • Laharit hautasivat alleen koko Armeron kaupungin tappaen yli 90 % sen väestöstä
• Kaikkiaan kuolonuhreja oli noin 23 000

---